Virkamiesvaltaa?

This blog was originally published at Heli and Aki Siponen 4.4.2015.

Suurin osa valtioneuvoston hankkeista on virkamiesten asettamia, hankkeet eivät liity hallitusohjelmaan tai talousarvioon, kehittämis- ja uudistamishankkeiden määrä on laskenut tasaisesti jo viidentoista vuoden ajan. Näin voisi halutessaan tulkita valtioneuvoston hankerekisterin HARE:n tietoja. Toisenlaisillekin tulkinnoille on kuitenkin perusteita.

Valtioneuvoston hankerekisteri (http://www.hare.vn.fi) on mielenkiintoinen tietolähde. Rekisteri on ollut käytössä jo 1990-luvun alkupuolelta, mutta sen käyttö näyttää levinneen ministeriöissä varsin hitaasti. Vasta Lipposen II hallituksen hankkeista, vuodesta 1999 alkaen, näyttää olevan jossain määrin kattavat tiedot.

Tiedot eivät teknisesti ole avointa dataa, mutta kuitenkin jossain määrin rakenteista tietoa. Rekisteristä pystyy kuitenkin jonkinlaisella työmäärällä keräämään tietoja valtioneuvoston käynnistämistä hankkeista ja niiden toteutuksesta. Kokeilin, kuinka hyvin tietojen poiminta ja analysointi onnistuu Excelin PowerBI-työkaluilla. Seuraavassa kuvaan enimmäkseen kulloinkin käynnissä olevien hankkeiden määrän jakaantumista erilaisilla luokittelutavoilla. Käynnissä olevat hankkeet saadaan aineistosta ottamalla jokaiseen tarkasteluajankohtaan mukaan kaikki hankkeet, joiden alkamispäivä on ennen tarkasteluajankohtaa ja päättymispäivä tarkasteluajankohdan jälkeen.

Vanhasen ensimmäinen hallitus ahkerin

Hankerekisteriin oli 4.4.2015 mennessä kirjattu 15 991 hanketta. Ministeriöt ovat olleet ahkerimpia käynnistämään hankkeita Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana, käyntiin laitettiin kaikkiaan 3 762 hanketta.

Taulukko 1. Hallituksen käynnistämien hankkeiden lukumäärä. Sarakkeeseen Muu on laskettu Johtotehtävät, Tutkimushankkeet, Muut ja hankkeet, joiden Tehtävää ei ole kirjattu.

Hankkeita Hankkeen tehtävä Yhteensä
Hallitus Kehittämis- ja uudistushanke Lainsäädäntö-hanke Muu
Holkeri

3

3

5

11

Aho

57

7

24

88

Lipponen

854

510

205

1 569

Lipponen II

1 292

1 405

647

3 344

Jäätteenmäki

49

68

27

144

Vanhanen

1 189

1 605

968

3 762

Vanhanen II

983

1 376

985

3 344

Kiviniemi

200

396

214

810

Katainen

628

1 147

716

2 491

Stubb

94

172

156

422

Tieto puuttuu

2

1

3

6

Yhteensä

5 351

6 690

3 950

15 991

Ministeriöt matkalla hankehelvettiin?

Käynnissä olevien hankkeiden määrä on kasvanut kaiken aikaa. Tämä ei johdu siitä, että hankkeita käynnistettäisiin enemmän. Hankkeet jatkuvat pitkälle hallituskauden jälkeen. Vanhasen toinen hallitus on jättänyt eniten hallintoperintöä: sen käynnistämiä hankkeita on vieläkin käynnissä yli 150.


Kaavio 1. Käynnissä olevien hankkeiden määrä on kasvanut jatkuvasti, Lipposen toisen hallituksen aikana käynnissä ole yhtä aikaa runsaat 1 000 hanketta, vuoden 2014 lopulla käynnissä olevien hankkeiden määrä ylitti 1 700 yhtä aikaisen hankkeen määrän.

Hankkeiden määrän lisääntymistä voi selittää hankkeiden kirjaamiskäytäntöjen kehittymisellä, ehkä hankkeita kirjataan nyt kattavammin. Toisaalta voi olla että kirjaamiskäytännöt ovat huonontuneet ja hankkeita ei kirjata päättyneiksi vaikka ne olisivatkin jo päättyneet. Tämän selvittäminen vaatisi syvällisempää perehtymistä aineistoon.

Delegointia vai virkamiesvaltaa?

Suurin osa hankkeista on virkamiesten asettamia. Ministerien asettamien hankkeiden määrä on pysynyt suunnilleen samana, mutta valtioneuvoston asettamien hankkeiden määrä on laskenut tasaisesti. Valtioneuvoston asettamien hankkeiden määrä on myös varsin pieni, vain 2-4 % hankkeiden kokonaismäärästä.


Kaavio 2. Virkamiesten asettamien hankkeiden määrä on kasvanut, valtioneuvoston asettamien hankkeiden määrä ja osuus on pienentynyt.

Kiviniemen hallituksen aikana virkamiesten asettamien hankkeiden osuus kasvoi huomattavasti keskiarvoa suuremmaksi, 80 %:iin, vain yksi prosentti hankkeista oli Kiviniemen hallituksen asettamia ja 19 % ministerien asettamia.

Keskitytään oikeisiin asioihin

Hankerekisterissä jokaisella hankkeella on muutamia kuvaavia luokittelutekijöitä, kuten Hankkeen tehtävä. Tehtävä voi olla Kehittäminen ja uudistaminen, lainsäädäntö, tutkimus, johtotehtävä (siis jotakin asiaa tai tehtävää johtava toimielin) tai joku muu.


Kaavio 3. Kehittämis- ja uudistushankkeiden määrä on vähentynyt, lainsäädäntöhankkeiden taas lisääntynyt. Muiden hankkeiden määrä on lisääntynyt eniten. Kaaviossa on yhdistetty otsikon Muu alle Johtotehtävät, tutkimustehtävät ja kaikki muut tehtävät.

Kehittämis- ja uudistamishankkeiden määrä on laskenut hiukan, noin 600 yhtäaikaisesta hankkeesta 2000-luvun alussa runsaaseen neljäänsataan yhtäaikaiseen hankkeeseen. Kehittämis- ja uudistamishankkeiden suhteellinen osuus on laskenut paljon, kuudestakymmenestä prosentista kolmeenkymmeneen prosenttiin.

Hankkeista on lisäksi kuvattu, onko niillä suhde EU:n tai Suomen lainsäädäntöön, talousarvioon tai hallitusohjelmaan. Suurin osa hankkeista ei liity mihinkään näistä. Lipposen toisen hallituksen aikoina noin 60 % hankkeista liittyi lainsäädäntöön, hallitusohjelmaan tai talousarvioon. Näinä päivinä tämä luku on vain noin 20 %.


Kaavio 4. Suurimmalle osalle hankkeista ei ole kirjattu suhdetta hallitusohjelmaan, talousarvioon tai lainsäädäntöön.

Kuvaako hankerekisteri todellisuutta?

Valtioneuvoston hankerekisteriin kirjattujen hankkeiden tiedot kuvaavat jotain todellisuudesta. En tiedä kumpi kuva on huolestuttavampi:

  • Virkamiehet tekevät omia tehtäviään, toteuttavat hankkeita, joilla ei ole juurikaan kosketuspintaa hallitusohjelmaan, talousarvioon tai yhteiskunnan tai lainsäädännön kehittämiseen
  • Virkamiehet tekevät omia tehtäviään, toteuttavat hankkeita, jotka pääosin kehittävät yhteiskuntaa ja lainsäädäntöä hallitusohjelman mukaisesti. Hankerekisteriin kirjataan hankkeista tietoja sen mukaan mitä kukin ehtii. Yksittäisten hankkeiden yhteys hallitusohjelmaan ja suurempiin kokonaisuuksiin ei näy kovin selvästi. Kiirekin ahdistaa ja rasti ruutuun jää helposti laittamatta.

Muutama vuosi sitten valtioneuvosto oli huolestunut siitä, että ministeriöiden virkamiesten ja poliittisen johdon välillä on kuilu. Sitä yritettiin ymmärtääkseni paikata seuraamalla hallitusohjelman toteutumista aktiivisemmin. Valtioneuvoston kanslia taisi värkätä valtioneuvoston intranettiin jonkinlaista seurantataulukkoa siitä miten hallitusohjelman hankkeet etenevät. Muistan itsekin jotain kirjanneeni, kiireessä ja summittaisesti.

Hallitusohjelman toteutumisen seurannassa ei käytetty hankerekisterin tietoja hyväksi. Kun tietoja ei raportoida mihinkään, ei ainakaan johdolle, tietojen oikeellisuuden varmistaminen ja virheiden jää helposti tekemättä, tiedon laatu heikkenee; järjestelmä ei enää palvele. Sitten pitää rakentaa uusia järjestelmiä.

Valtiovarainministeriön JulkICT-yksikkö hankki valtion virastojen käyttöön jokin aika sitten ICT-hankkeiden seurantaan järjestelmän, joka lienee jo otettu käyttöön kaikilla hallinnonaloilla. Kaikista valtion ICT_hankkeista siis kerätään tietoja, joita ei julkaista. Kehittämishankkeista ei kerätä tietoja hallinnon laajuisesti eikä niitä seurata kokonaisuutena julkisesti tai hallinnossa. Mahdollisuuksia kuitenkin olisi. Nykyaikaisilla välineillä vanhoistakin rekistereistä saadaan käyttökelpoisia seurannan välineitä. Valtion tulisikin yhdistää olemassa olevat hankerekisterit ja seurantajärjestelmät ja rakentaa niistä sekä hallinnon että kansalaisten käyttöön palvelu, jolla voidaan oikeasti seurata asioiden etenemistä.

Saatan palata myöhemmin valtioneuvoston hankkeisiin. Hankerekisterin tietosisältö antaa tilaisuuksia herkullisiin analyyseihin. Saatan myös siivota tätä kirjoitusta varten tehdyn Excel-työkirjan julkaisukuntoon. Ehkä kirjoitan siitä, miten tietoja piti jalostaa, jotta nämä muutamat kaaviot saatiin aikaan.